Yrttivenevanhus puutarhassa & tutut suorakylvöt

Puutarhassamme on kaunis harmaa soutuvene. Se on yrttiveneenäkin vanha ja koonsa puolesta toiminut alustana myös muullekin – viime kesänä veneessä kasvoi yrttien lisäksi porkkanaa ja pinaattia. Edellisiltä vuosilta löytyi mullan möyhinnässä myös perunoita. Veneessä on kolme multaosiota, ja syvimmässä kohdassa perunoilla ja porkkanoilla on kasvutilaa hyvin. Satokauden tuoreet maut houkuttavat ja hommiin on ryhdyttävä.

Tänä kesänä on viherpeukalolla hieman toisenlainen sävel. Kasvimaalla vuorotellaan ja koko pihalla on reviiritaistelu tunneliverkostoa vastaan. Oma päätelmäni on, että kyseessä on vesimyyrä, mutta emme ole vielä saaneet yhtään tihulaista kiinni.

Palataan tähän teemaan myöhemmin, kun olemme viisaampia. Nyt olen vielä kiitollisempi tästä venekaunokaisesta! Voimme viljellä turvallisesti edes jotain ja veneessä vihannekset ovat pupujen, koirien ja myyrien tavoittamattomissa. Selkäkin kiittää.

Entuudestaan veneessä on ruohosipuli, tinjami ja rosmariini. Valitettavasti kaksi jälkimmäistä eivät ole vielä heränneet, joten joudun todennäköisesti ne uusimaan. Tänä vuonna lisäsin monivuotisista persiljan ja yksivuotisista tillin. Lisäksi veneeseen tulee tietysti salaatteja ja pinaattia. On tiettyjä lempivihanneksia ja yrttejä, joita haluaa joka vuosi. Näistä yksi on uudenseelanninpinaatti, johon tutustuin mieheni äidin kautta. Uudenseelanninpinaatin maku on hieman voimakkaampi ja satoa saa pitkälle syksyyn. Tätä käytän keittiössä extempore, annan sukulaisille ja kavereille sekä ryöppään pakkaseen. Tänä vuonna en ”kiireissäni” esikasvattanut mitään vaan kaikki tehdään suorakylvönä.

Katsotaan miten yrttiorkesteri alkaa pelaamaan. Yrttien seuraksi istutin samettikukkia ja markettaa – pidän tästä keltaisen, valkoisen ja harmaan yhdistelmästä. Samettikukka jakaa mielipiteitä, koska noh… kyllähän se haisee. Marketalle minulla on myös toinenkin paikka, joten pensaat saattavat siirtyvät kesän edetessä kehäkukkien tieltä. Puutarhapuodissa koriin eksyi myös ruiskaunokkeja, sillkkiunikkoja, kultahehkua ja kivikasvilajitelmaa. Ensimmäisiä olen kylvänyt niitylle, mutta kivikasvit saavat odottaa heinäkuulle. Kasvatan kivikasveja etukäteen tulevaa kiviaitaa varten, ja tänä kesänä kylvetyt kasvit kukkivat todennäköisesti vasta ensi vuonna. Kultahehku puolestaan on omalla pihalla minulle uusi tuttavuus. Toivon että kylvö aurinkoisella seinällä onnistuu ja saan näistä kuivakukkia.

Vaikka tässä vesimyyräslaageista vielä toivun, en malttanut jättää kasvimaata kokonaan hyödyntämättä. Kylvin kasvimaalle hernettä ja myöhemmin kesällä ne saavat kaveriksi kesäkurpitsaa. Aika yksinkertaisella viljelykattauksella siis mennään, mutta toivottavasti kylvöt onnistuu ja saadaan paljon satoa ja raikkaita makuja. Lisäksi porkkana-, peruna-, ja sipulisatoa saamme lähipiiristä, sillä viljelemme yhteisvoimin.

Vinkkejä yrttiveneen elinkaaren pidentämiseen myös otetaan vastaan. Mullat on suojattu pohjasta ja pohja puolestaan irti maasta sekä tuettu kivillä. Kai kenotus on venevanhukselle jo sallittua, kunhan ei ihan romahda. Ja kai tässä voi itselleenkin olla armollinen – tänä kesänä mennään rempat edellä ja tähän päälle tämä reviiritaistelu ja tunneliverkoston tuhoaminen. Huhhuh. Monta sataa litraa ollaan veneilty multaa saareen ja triplat vielä lisää täytyy tuoda. Ehkä ensi vuonna pääsen taas fiilistelemään jo esikasvattamisen kanssa ja kokeilemaan uusia lajeja.

Mökkikoti & neljä vuodenaikaa saaristossa. Tervetuloa!

Vastaa