Vanhan kuistin yksityiskohtia

Vanhan kuistin yksityiskohtia

Näin joulun kynnyksellä onkin mukava kutsua sisään – tervetuloa peremmälle meidän mökkikodin vanhalle kuistille! Kuisti on hieman surkeassa kunnossa. Se on painunut ja tulevan kattorempan yhteydesssä kuisti pitää suoristaa, lahot alahirret poistaa, kengittää ja tuunata. Tämä onkin ensimmäinen vilkaisu kuistin lähtötilanteeseen, jossa näkyy todella paljon hienoja yksityiskohtia. Vilkaistaan ensin kuistin sisälle ja lopuksi hieman myös ulkopuolelle. Kas tässä myös matkaan suuntaa-antava pohjakuva hahmottamaan, mihin tähdätään.

mökkikoti kuisti

Kuisti on ei-lämmitetty tila, jonne johdattaa siniset ovet ja kaksi sisäaskelmaa. Kuistin oikeasta reunasta nousee jyrkät puuportaat kylmään vinttiin. Portaikon alla on komero, jossa näkyy hauskasti porrasprofiili. Sekä portaikon että komeron ovet ovat samanlaiset ja seinä yhtenäisesti laudoitettu. Ovia on kuistilla on neljä pääovien lisäksi. Pohjakuvassa katkoviivalla näkyvä ovi on pois käytöstä eli umpiseinä huoneessa, mutta ovi paikoillaan kuistin puolella historian ja harmonian vuoksi. Ja komerolla voi käydä rauhassa, kun kukaan ei paukaise oviviidakolla selkään. Tosin komeroa ei olla vielä kertaakaan otettu käyttöön. Tulevaisuudessa se voisi toimittaa siivouskomeron virkaa, sillä imuri ja vadit etc. mahtuisivat hyvin tänne. Tai se voisi olla kierrätyskaappi, tänne voisi organisoida omat tasot lasille, metallille, pulloille etc. mantereelle vietäville roskille.

Kuistilla on kaksi ikkunaa ulko-ovien molemmin puolin. Kuten pohjakuvassa näkyy, toinen ikkuna antaa valoa kuistieteiseen ja toinen taas portaikkoon. Tarkoituksena on pitää tämä jako emmekä puhko lisää ikkunoita sivuille. Nykyiset ikkunapokat ovat arvaten alkuperäiset, yksinkertaiset ja yksiruutuiset, korkeat ja suuntaavat länteen. Näille olisi hyvä saada sisäpokat ja niihin tietty vanhat lasiruudut. No sitten väriasiaan.

mökkikodin vanha kuisti

Sininen jatkuu kuistin sisällä. Vanhat pariovet ovat sinisellä maalattu molemmin puolin ja kylmempi vaalea sininen löytyy kuistia osittain kiertävästä kattolistasta. Ikkunapokat, -listat ja vuorilaudat ovat kaikki perinteisesti valkoisia sisällä ja ulkona.  Eteisen lattia tummanruskea,  mutta eri ruskea jatkuu myös portaikon erottavaan seinään noin kolmasosan korkeuteen. Ovipäädyssä ruskealinja on matalammalla kuin seinustoilla. Seinälaudoitus on siis kaksivärinen (ruskea, valkoinen) ja oletan sen olleen tällainen kokonaisuudessaan myös vastaseinällä joka tällä hetkellä on valkoista styroksipintaa kuten ylläolevan kuvan pikkukuvasta näkyy.  Älä kuitenkaan takerru siihen vaan katso tuota keltaista ihanaa ovilistaa! Ihan huikea! Näille listoille en taida tehdä mitään.

Vanhan kuistin remontointi

Mutta tuo tuplaväritys seinillä on henkilökohtaisesti haastava. Ja kuisti on hämärä ja pimeä. Jos lattia pidetään ruskeana ja mökkiin johtavissa ovissa pidetään tummat vinolaudoitukset, voisin ajatella että seinien ja katon vanha valkoinen lämmin sävy valaisisi pientä tilaa. Tuohon eteisen vasemmalle puolelle sopisi myös mukavasti kiinteä arkkupenkki polttopuille ikkunalaitaan (nyt siinä on satokauden kesäkäytössä oleva arkkupakastin) ja seinänaulakot voisi jatkua tuvan ovelle päin kuten nykyisinkin. Mutta minkä värinen arkkupenkki? Ruskea vai sininen vai keltainen? Täytyy alkaa keväällä metsästämään näitä värisävyjä ja pigmenttejä.

Vanhat puuportaat

Mummonmökki

Eli kuistillamme on oma suojakuisti, jonka umpinainen alalaudoitus nousee vyötärölle asti. Tämä on tietenkin fiksu ratkaisu – näin ovet ja ikkunat saavat suojaa saariston säiltä. Mutta kuistin lisäkuisti on omaan silmääni väärällä korkeudella. Tässä yläkuvassa näkyvät vintin ikkunan vuorilaudat ovat samanlaiset myös kuistin alaikkunoissa, mutta katon profiilin vuoksi lautojen yläkärjet on pätkitty. Matala katto on lisäksi esteenä valolle. Kuisti voisi olla myös kevyempi rakenteeltaan. Syvyyttä tämänhetkisessä lisäkuistissa on jopa niin hyvin, että siinä parkkeerataan maitokärryjä. Ja entäpä jos lisäkuisti ei olisikaan umpilaudoitettu vaan sivuissa olisi vain perinteiset ristikkokaiteet? Kuistin lisäkuisti ei ole kuitenkaan akuutein prioriteetti. Sen ehtii tuumailla käytännön kautta kohdilleen myös vuoden kahden päästä, kunhan saadaan tämä oikea kuisti vaan suoraan ja pelastettua kattorempan yhteydessä.

maitokärryt saaristossa

Vielä vilkaisu talon ulkoverhoiluun. Alla näkyy vanhinta pystyrimalaudoitusta. Laudoitus on ollut kahteen osaan jaettu niin, että pääikkunoiden yläpuolelta (n. 40cm ylempänä) löytyy punainen poikkilauta josta alkaa kapeampi pystylaudoitus kattoon asti. Se kaposempi malli näkyy sekä kattokuvassa että tässä alakuvan vasemmalla puolellla kuistin etuosion alalaudoituksessa. Sittemmin aikojen saatossa ja laajennusten myötä on verhoilu muuttunut pääasiassa vaakaan, ja sen lisäksi löytyy eri suuntiin meneviä “kasetteja”. Pinnat ovat eri maalipinnoilla eri ajoilta punamullasta öljymaaliin ja lateksiin. Mun toive on, että verhoilun kanssa edetään pikkuhiljaa seinä seinän jälkeen kerrallaan tähän perinteiseen pystyrimalaudoitukseen. Värinä pysyy italianpunainen ja pintaan keitetään tod.näk. punamultaa. Ja tunnustuksena vielä, että olen hieman arka ja vainoharhainen maalin tunnistaja. Tekisi mieli vaan vetää kaikki laudat uusiksi, mutta sehän ei ole millään tavalla perusteltavissa eikä resurseissa.

Mökkikodin ulkoverhoilu

Tällainen punaisen mökkikodin kuistikatsaus ennen joulua. Kommentoi, neuvo, kysy tai kerro perinteisten menetelmien kokemuksista – kaikki tämä on tervetullutta vanhan talon uusille ja oppiville remppaajille! Ja pahoittelut ettei mittoja nyt heti ollut täsmentää, vain suuntaa-antava pohja koska unohdin mitta- ja suunnitteluvihkon paikkaan X (musta on edelleen mukavampi pohdiskella ensin kynä ja viivotin kädessä). Laitan myöhemmin muistaessani tänne postauksen loppuun EDIT-huomion alle kuistin mitat. Iloa viikkoosi! : )

** This is the starting point for renovating our old porch. Depending on various things – including having the guest cabin ready as an escape place – we will renovate this cold entrance next summer at the same time the new felt roof is made. **



2 thoughts on “Vanhan kuistin yksityiskohtia”

  • Tunnelma on kyllä kuistilla kohdillaan. En ihan sisäistänyt, minkälainen se suojakuisti teillä on, mutta ymmärrän hyvin jonkin katoksen tarpeellisuuden. Meillä ei torpalla ole suojakaistia lainkaan, minkä takia ulko-ovi on todella vesisateiden armoilla. Pitäisi maalatakin se; suojaisi edes vähän. Ajatuksena meillä on ollut teettää / ostaa siihen peltinen kaareva suoja – siis ihan vain sen oven yläpuolelle. Jos oikein päättelin, teillä suojakaisti on tosiaan aika paljon suurempi rakenteeltaan – – minkähänlainen se on ihan alunperin ollut? Löytyykö teillä vanhoja kuvia torpasta? Meillä niitä löytyi, eikä kuistin edessä ole ollut niiden perusteella mitään katosta. Kai sitä on sitten vain maalailtu pintoja tarpeeksi usein, jotta ovat rakenteet säilyneet (ja niinhän se vanha peiliovi on säilynytkin – tähän päivään asti ☺️).

    • Kiitos paljon! Tykkään itsekin kovin helmiponttipaneloinnista ja vanhasta värimaailmasta. Ja pahoittelut mittojen puuttumisesta, se sekoittaa hieman mutta päivitän ne kun saan vihkon käsiini. 🙂 Se kuistin lisäkuistin huopakatto näkyy tuossa kattokuvassa. Se on profiililtaan matalampi kuin kuistin oma huippu pääkatossa & sijoitettu niin että kuistin ikkunat on pimeässä kun lisäkuistin yläverhoilu peittää vielä lisää. Etuovien leveää askelkiveä reunustaa terassilaudat ja lisäkuisti on kuistin levynen ja alaosan umpiverhoilu tulee n. vyötärön korkeudelle. En usko, että tässä on alkujaan ollut lisäkuistia. Valokuvia ei valitettavasti ole. Mutta yksi mökkinaapuri on lapsuudestaan asti tässä torpassa vieraillut ja vintillä lököillyt aku ankkoja lueskellen. Valitettavasti olen tavannut hänet vasta kerran vuosien sisään, mutta ensi kerralle olen jo valmistautunut lisäkysymyksillä torpan vanhasta ulkoasusta. 🙂

Kommentoi