Kohti valoa

Kohti valoa

Hämäränhyssy on vaihtunut valoon. Minusta on kummallista, että tammikuu on keskitalvea, sillä silloinhan ”oikea talvi” vasta alkaa. Ainakin täällä Uusimaan suunnalla, sellaiselle ihmiselle joka muistaa 80 ja 90-luvun talvet. Tammikuun aikana ehdimme hiihtää saareen pari kertaa, mutta nyt meri on taas sula ja ahtojäät alkavat pakkautua. On ollut vaisu ja oikullinen talvi. Pihamme on täynnä merituulten muovaamia dyynejä ja vihreää nurmikkoa.

Kummallinen talvi on verottanut kameraintoa. Koska luontoseikkailut merellä ovat laskettavissa yhdellä kädellä, on ne halunnut hengittää rennosti ilman extrareppua. Vuodenaikojen taika saaristossa vetää silti puoleensa ja ”kuvaan” silmilläni. Välillä kamera on ollut mukana juuri oikealla hetkellä – tämä jääsulka on ehkä lempikuvani koko talvelta. Luonnossa on voimaa.

Avannossa olen vieraillut ihan liian vähän tänä talvena. Viime vuosien aikana olen treenannut lihasmuistiin tehokkaan ja nopean dippaustyylin. Siitä on apua juuri silloin, kun viime pulahduksesta on vierähtänyt tovi. Siinä missä mies ui ilman tossujakin, minulla on aina hattu, hanskat ja neopreenitossut. Huomenna rantasauna lämpiää taas ja toivon mukavan tuuletonta päivää. Kova tuuli, siinäpä on tämän avantouimarin akilleen kantapää.

Jääsulka

Pientä sisustusvalssia on ehditty tanssia talven pimeinä tunteina. Löysin rojuistani nuo yläkuvan kapoisat mehulasit. En ole vielä päättänyt pidänkö ne täällä päämökissä vai olisivatko ne ovat juuri sopivat Kosmoksen kylkeen vierasmökkiin. Laseja on yhteensä kuusi ja rakastan niiden kohokuviointia.

Tuvassa keittiönpöydän ylle on vihdoin saatu lamppu. Se on vähän vinkurassa, niin kuin talokin, mutta todella hyvässä kunnossa noin muutoin. Valaistus on todella tärkeä osa asumista ja viihtymistä. Näin pimeämpään vuodenaikaan on on tietysti fiilistelty myös kynttilöillä.

Kohta on kevät ja suunnittelen puutarhan istutuksia. Viime vuonna saimme kasvimaan jo hyvään alkuun suunnitelman mukaisesti. Toissakesän vesimyyristä ei ollut tietoakaan, mutta silti saaressa riittää villielämää: peurat trimmasivat viinimarjapensaat ja söivät naapurin perunat! Satokausi oli loistava, mutta hampaankoloon jäi kurpitsojen ja lanttujen epäonnistuminen. Kasvimaa- ja puutarhasuunnitelmiin palaan oman postauksensa kera kunhan pohjapiirros ja siemenvalikoima tarkentuu.


Vanha lamppu

Mukavaa talvilomaviikkoa saaresta!




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.