Blogin toinen mahdollisuus ja uudet toiveet

Aloitin Pala saaristoa -blogin vuosi sitten uuden kotimme innoittamana. Ostimme pienen palan saaristoa, oman tuvan ja perunamaan. Tiedossa oli ja on elämän pituinen matka luontoon ja paikkojen rapsutus vanhassa torpassa. Olen onnellinen tästä muutoksesta, remonttisuunnitelmista ja uudesta elämänrytmistä. Omalta blogilta toivoin tuolloin inspiraatiota, yhteisöä ja energiaa.

Kuinkas kävikään? Sisustusblogien vanhana ystävänä en tuntenutkaan oloani kotoisaksi inspiraatiokollaasien ja kulutuskulttuurin pyörteissä. Inspiroidun taitavasti työstetyistä kollaaseista, mutta omassa bloggaamisessani koin tässä sortuvani “pikaruokailuun”. Rakastan oivaltavaa muotoilua, arvostan käsitöitä ja saan voimaa jatkuvasta huonekalurumbasta kodissani, Toisaalta sisustaminen tapahtuu kontekstissa ja omalla estetiikan tajulla on vahvat juuret ja arvot. Viikottaisen kaupungin ja maaseudun välillä ramppaamisen sekä stressaavan töiden ja työttömyysjaksojen välillä jojoilun vuoksi en puolestaan väitä olevani hidastamisen mestari tai tekeväni käsikirjaa saaristosta. Oli vaikeaa saada kiinni, mihin minulla oli tarve keskittyä.

Ajatuksiani nykyajan elämästä maaseudulla ja meren armoilla oli vaikea kirjoittaa auki matkan alussa. Kuka hullu haluaa asettua aloilleen mökkikansan keskelle ja vaikeuttaa arkeansa? Omat olemisen tilat ja muodot eivät sovi yhteen työelämän kanssa, vaikka etätyötä on liputettu jo vuosia ja hyvinvointitrendi jyllää niin työelämässä kuin mediassa. Om jag kan inte prata svenska? Ja toisaalta voiko tunteita herättävän perinnerakentamisen ja pinnallisen sisustushömpän keskellä ottaa kantaa luonnonsuojeluun ja Itämeren tulevaisuuteen? Jostain syystä kannoin harteillani raskaita paineita monesta asiasta, vaikka tämä on vain yksi pala saaristoa tässä ajassa, tällä saarella ja yhden kolmekymppisen aloilleen asettuvan esteetikon silmin.

Pitkällä blogitauolla toiveeni ovat hioutuneet. Elän ja hengitän visuaalisesti niin seinien sisällä kuin luonnossakin. Harrastan valokuvausta ja Instagram on palvellut siinä hyvin, mitä blogiltani alussa toivoin: inspiraatiota, positiivista energiaa ja yhteisön vuorovaikutusta samoista asioista innostuvien kesken. Tarve sanoittaa ja dokumentoida tätä elämänmuutosta on kuitenkin suurempi kuin mitä instan muistiinpanoissani saan kiinni. Siksi annan blogilleni uuden mahdollisuuden.

Tämä Pala saaristoa -blogi toimikoon paikkana syventyä. Home ja life improvement. Ajatukseni ja teemat saavat piirtää Itämeren rannalla elämisen ja asumisen laajaa skaalaa. Tuuliajolla en halua olla, ja siksi sitoudun viikottaiseen kirjoitusrytmiin. Pidätän kuitenkin oikeuden valita kielen tarkoituksen mukaan – haluan kirjoittaa äidinkielelläni, toisinaan kuitenkin pohdin englanniksi ja joskus kuvat kertovat kaiken.

Tervetuloa matkalle mukaan ja ilmianna oma blogisi! 🙂

Saara



6 thoughts on “Blogin toinen mahdollisuus ja uudet toiveet”

  • Hei Saara! Löysin Instagram-vinkkisi kautta tänne, ja kovasti, kovasti ilahduin – ja tämän tekstin kohdalla oli jo pakko kommentoida 😊

    Komppaan: juuri näin! Elämänmakuisia ja juuri sinun arvoillesi sopivia juttuja, ja hyvä tulee! Minua ainakin alkoi kiinnostaa todella kovasti teidän alkanut elämänmatka saaristossa: rohkeaa ja ainutlaatuista 😌 Itse aloitin myös joskus sisustusblogista, mutta olen siirtynyt yhä enemmän kokemusten ja ajatusten jakoon ja vaihtoon: perinteistä rakentamista, vanhan vaalimista, ja sellaista höpöhörhöä, jota kaikki lähipiirissä eivät ymmärrä, mutta vertaistukea saa sitten blogin ja instan kautta 😉 Tervetuloa siis hakemaan vertaistukea minunkin blogistani; meillä on kuule ihan samat värisävyt saunarakennuksessakin kuin teillä – ja niitä ajan kerrostumia todella löytyy! Sympaattisia, vaikka päivitystä todella minäkin siinäkin rakennuksessa toivoisin. Sitä ennen on kuitenkin tehtävälistalla kiireellisempiä asioita, joten nautin ajan kerrostumista, ainutlaatuisista sellaisista, joita ei sisustuslehdistä löydä 😉

    • Moikka Mari! Kiva että hyppäsit Instan kautta mukaan! Ja vertaistukea tarvitaan 😉 Meillä myös kiviaitaprojekti puutarhassa (aloitetaan vasta tänä vuonna kivi kiveltä ja vuosi vuodelta) ja mansikkamaan ympärille pitää uusia aita. Kiitos myös blogivinkistä! Olen fanittanut sun hetkiä jo Instassa ja mahtavaa inspiraatiota saan lisää blogisi kautta. 🙂

  • Hei! Minäkään en ole koskaan tuntenut oloani mukavaksi sisustusblogimaailmassa. Tykkään ottaa elämänmakuisia kuvia, rähjääkin saa olla sillä sekin voi olla kaunista. Blogini arkitarina.fi elää hiljaiseloa. Mietin uudestaan sen käynnistämistä tai uuden nettisivuston perustamista. Joitakin ideoita on. Tarvisinkin varmaan jonkun visuaalisen alan ihmisen apua. Asun Paraisten Vanhalla Malmilla ja minusta täällä on vaikka kuinka paljon ammennettavaa! Pidä kiinni omasta tyylistäsi. Ainutlaatuisuus ja omaleimaisuus on eduksi. Uuttahan luodaan juuri siten. Kaikkea hyvää!

    • Kiitos blogivinkistä Kristiina! Kävin sivuillanne ja nauroin monta kertaa osuville havainnoille. Pidän myös kuvistasi/kuvistanne. Ja voi hevoskastanja 🙁

      Ammentaa on hyvä sana. Suorastaan maukas. Itsekin mietin blogitauolla sitä, miten antaa itselle oikeus ja mahdollisuus tehdä tätä prosessinomaisesti omalla äänellä. Ottaa vapauden inspiroitua, mutta perustella. Osallistua ja puhua omista vaikutteista. Olla lokeroimatta blogia tai omaa olemisen tilaa johonkin temaattiseen umpikujaan. Väsyttää myös ei-kaupallinen mutta kaupalliselta näyttävä kuvakerronta, jossa ei ole aistittavissa kameran takana olevan henkilön omaa tarinaa, arvoja tai kokemuksellisuutta. Mutta samaan hengenvetoon ja jatkeena, musta kuvattomat blogit on erittäin tervetulleita. Kaupallisuudella on blogeissa paikkansa, mutta jotenkin koen tulleeni petetyksi jos se ei ole sidoksissa kirjoittajan “omaan juttuun”.

      Huikkaa uudelleen kun aktivoit blogisi tai jos innostut uuden sivuston rakentamiseen. Terkkuja Paraisten kevääseen!

  • Tykkään kuvistasi instassa paljon. Pidän yksinkertaisesta tyylistäsi kuvata. Ilolla luen myös blogiasi. Kiva kun aloitit.

    • Kiitos kannustuksesta Elina ja kivaa että hyppäsit myös Instasta bloggailun pariin! Seuraan 🙂

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.